Hyvää Runebergin päivää!

Tänään vietetään kansallisrunoilija J.L. Runebergin syntymäpäivää. Päivä on liputuspäivä ja kahvipöytään katetaan perinteisesti Runebergin torttuja. Runebergin kerrotaan mielellään nauttineen näitä aamiaisella punssin kera.  

Runebergintorttu on murotaikinapohjainen leivonnainen,  johon lisätään mantelirouhetta, kardemummaa sekä  piparkakkumuruja. Jäähtyneet leivokset kostutetaan seoksella, jossa on yksi osa vettä, yksi osa rommia tai arrakkipunssia ja hieman sokeria. 

Tarina kertoo, että runebergintortun kehitti J. L. Runebergin vaimo Fredrika Runeberg, jonka tiedetään tehneen miehelleen vehnäjauhoista, korppujauhoista, keksimuruista ja manteleista omenahillolla ja sokerikuorrutuksella koristeltuja leivoksia. Fredrika Runebergin 1850-luvulta peräisin olevassa reseptikirjassa on kyseisen leivoksen ohje, joka kuitenkin lienee muunnelma alun perin porvoolaisen kondiittorimestarin Lars Asteniuksen 1840-luvulla luomasta tortusta. (Lähde: Wikipedia)

Koska Runebergin torttujen ohjeessa on valitettavasti käytetty kananmunaa (ja joissain maitotuotteita), tein oman perheen Runebergin tortut  muunnelmana ilman kananmunaa ja maitoa. Ohjetta en tähän laita, sillä en ollut siihen täysin tyytyväinen, vaikka tortut ihan syömäkelpoisia olivatkin. Pitää jatkaa testailuja. 

Hyvää Runebergin päivää kaikille! 

 

Helmikuu helistää

Aurinko paistaa ja pakkasmittari näyttää kiitettäviä lukemia. Kylmät kelit ovat innostaneet tekemään monenlaisia käsitöitä, neulomaan, ompelemaan ja kirjomaan. Sisällä leijailevat pölyhiukkaset vain näkyvät valitettavan hyvin auringonvalossa ja saivat siirtämään käsityöt syrjään sekä tarttumaan imuriin. Kun nurkat saa siisteiksi, on mukavampi paneutua taas leivonnan ihmeelliseen maailmaan. Tälle kuulle on luvassa ainakin:

• Runebergin torttuja (yllätys, yllätys) (tehty)
  
• Syntymäpäivätarjottavaa
• Ystävänpäiväjuttuja
• Laskiaisherkkuja
• ...ja kenties jotain muutakin mukavaa, joka paljastunee sitten myöhemmin:)

Mutta nyt, siivousvälineet odottavat ja uloskin täytyy päästä:) Nauttikaahan upeista talvikeleistä!

Paahtoleipää

Leipäkokeilut jatkuvat, vuorossa paahtoleipä. Leipä oli kyllä järkyttävän hyvän makuista, viipalointi ja paahtaminen onnistuivat todella hyvin. Nyt tein leivän ihan kirjan ohjeen mukaan, mutta tarkoitus on tehdä leivästä erilaisia muunnoksia, jahka tässä ehditään. Leivän paistoin leivinuunissa ja oma leipäni paistui 45 minuutissa kypsäksi. Viimeiset 10 min. leipä oli ilman vuokaa uunissa ja pinnasta tuli tosiaan mukavan rapea. (Alkuperäinen ohje kirjasta; Kraus, U., Mader, R. & Stapelfeldt, W. Leipä. Mielenkiintoista tietoa ja reseptejä, NGV.)

PAAHTOLEIPÄ
12 1/4 dl vehnäjauhoja
2          tl  suolaa
2½      dl vettä, huoneenlämpöisenä
2½      dl maitoa, huoneenlämpöisenä
1 pala     tuoretta hiivaa
100     g  pehmeää voita


Siivilöi jauhot kulhoon, lisää suola ja tee kuoppa keskelle. Sekoita vesi ja hiiva keskenään, lisää nämä ja maito kuoppaan. Lisää voinokareet ja sekoita ainekset karkeasti haarukalla. Vaivaa taikinaa käsin n. 5 min, kunnes se on notkeaa. Nostata peitettynä n. tunnin. (kaksinkertaiseksi) Vaivaa taikina jauhotetulla pöydällä ja laita voideltuun leipävuokaan. Anna nousta vielä 45-60 min. (vuoan kokoiseksi). Paista leipää 200 asteessa 50-60 min. 


Vinkki: Leivän kuoresta tulee rapea, kun otat leivän vuoasta 10 min. ennen paistoajan loppua ja paistat sen ilman vuokaa valmiiksi.

Yhteissynttärit: Emilin kakku

Tässä lupaamani kuva 3-vuotiaan Emilin kakusta. Kakku on siis siskoni tekemä, idea on lainattu suoraan täältä. Kakku sopi mielestäni päivänsankarille oikein loistavasti:) Kakku on tehty aivan ohjeen mukaisesti, oli todella herkullinen maultaan.

Emil-poika aamutuimaan
lähtee mäenlaskuun huimaan
Kiertää, kaartaa, lennähtää,
lunta tuuleen lennättää
Punaposki, ruususuu,
siihen äiti ihastuu
Laittaa kaakaota ja pullaa,
laulaa hiljaa tuutilullaa.
(Johanna Hakalahti, mukaeltu)

Focaccia

Tänään sain vihdoin kokeilluksi jo lupaamaani focacciaa. En ole edelleenkään oppinut pitämään oliiveista, kuten alkuperäisessä ohjeessa on käytetty, joten vaihdoin rosmariinin ja oliivien tilalle basilikan ja aurinkokuivatut tomaatit. Nam. Noudatin (kerrankin) muuten kyllä alkuperäistä ohjetta. Tässä ohje siis näillä omilla muutoksilla. (Alkuperäinen ohje kirjasta; Kraus, U., Mader, R. & Stapelfeldt, W. Leipä. Mielenkiintoista tietoa ja reseptejä, NGV.)

Aurinkokuivattu tomaatti-basilikafocaccia

½ palaa hiivaa
1     tl  sokeria
1½ dl  vettä, huoneenlämpöisenä
1    rkl kuivattua basilikaa
5½ dl vehnäjauhoja
1    tl   suolaa
3/4 dl oliiviöljyä

oliiviöljyä
aurinkokuivattuja tomaatteja (paloina)
kuivattua basilikaa
karkeaa merisuolaa

Liuota sokeri ja hiiva veteen. Siivilöi jauhot isoon kulhoon ja lisää suola, tee kuoppa keskelle, murenna basilikanlehdet, neste ja oliiviöljy ja vaivaa seosta n. 5 min. Taikinasta tulee aika tukevaa. Peitä kulho liinalla ja anna kohota lämpimässä paikassa n. 2 tuntia. Vaivaa taikina jauhotetulla pöydällä uudelleen ja painele se pellille levyksi. Reunojen tulee olla hiukan paksummat kuin keskusta. Painele puukusikan varrella leivän pintaan tasaisin välein reikiä. Sivele pinnalle oliiviöljyä, painele kuoppiin tomaatinpalat ja ripottele pinnalle basilikaa ja karkeaa merisuolaa. Paista 200-asteisessa uunissa 20-25 min. Tarjoile uunituoreena ja lämpimänä.

Oma arvio:
Itse jättäisin jauhoja hiukan vähemmälle. Heti lämpimänä rakenne oli ihan hyvä, mutta alkoi nopeasti kuivua. Teen toistekin, maku oli oikein mainio.

Yhteissynttärit: Kakku kaksosille

Velipojat täyttävät ensiviikolla vuosia, mutta koska lähipiirissä on tammikuulla useita syntymäpäiviä lähekkäin, päätettiin pitää kaikki juhlat kerralla. Jaoimme vähän tarjottavien tekoa ja loppujen lopuksi pöytä oikein notkui herkkuja. Siskonpoika juhli 3-vuotissyntymäpäiviään ja hänelle sisko teki kakun (josta myöhemmin ehkä kuvaa) ja lisäksi suolaista tarjottavaa. Minä otin huolekseni velipoikien kakun sekä riisimurokarkkien teon. Ja näin edespäin:) Omat kakut saivat siis vain nämä alta kaksikymppiset sankarit, vanhemmat sankarit saivat "tyytyä" maistelemaan niitä sekä muuta tarjottavaa:D (muuten olisi kakkukiintiö saattanut aika lailla ylittyä)

Varsinaiseen asiaan eli kakkuun. Kyselin toiveita kakun suhteen ja aikani tingattuani toinen veljistä totesi; "vaikka kuusikulmainen ja vihreä, jonka päällä on vuoristo ja linna." ..Öh.. no, itsepähän kysyin;) Eipä siinä muuta kuin toimeen vain. Koska en omista kuusikulmaista vuokaa, tein pyöreän kakkupohjan (taisi olla kuuden munan) ja mittasin ympärysmitan, jonka jaoin kuuteen. Leikkelin sitten sivut suoriksi sen mukaan. Yllättävän säännöllisen näköinen siitä kuitenkin tuli. Täytteen tein vaniljanmakuisesta rahkasta ja kermavaahdosta, kaverina omatekoista mansikkahilloa. Pintaan laitoin vaniljanmakuista sokerikreemiä ja sokerimassaa on kuorrute. Ylijääneistä kakkupaloista muotoilin vuoret kakun päälle. Yksityiskohdat sokerimassaa, kivikko on turkinpippurirouhetta ja teksti suklaata. Valitan kuvan laatua, tuli hiukan kiire. Ei kakun, vaan juhliin lähtemisen kanssa:D

Suurensuuret onnittelut synttärisankareille ikäjärjestyksessä: Emil, Veli, Erik, Veli-Matti ja Janne!

Häät+ristiäiset: unohtunut postaus, olen pahoillani!

Tyhjensin kamerasta kuvia koneelle ja kuvia selatessani hiipi mieleeni kauhea epäilys eräiden kuvien kohdalla. Heti piti asia tarkistaa, ja epäily osoittautui oikeaksi. Olen epähuomiossa jättänyt hyvän ystäväni häät+pojan ristiäiset kokonaan postaamatta! Satu, olen pahoillani, ei kyllä ole ollut tarkoitus!

No, parempi myöhään, kun ei silloinkaan. Häitä ja samalla ristiäisiä siis juhlittiin jo viime vuoden elokuussa. Lupasin hoitaa keittiöpuolen hommat ja samalla toimia morsiamen "pukijana." Toinen kaksosveljistäni toimi juhlissa tarjoilijan ominaisuudessa. Kakkujen suhteen toiveet olivat hääparilla selvät. Mansikkakermakakku, välissä lisänä banaania. Toiseksi kakuksi suklaamoussekakku, suklaata ja mansikoita toivottiin koristeiksi.

 Kermakakku

suklaamoussekakku

 "huomenkakku"

Hääpari oli itse hankkinut kakunkoristeet. Sen verran piti taasen säveltää, että tein "huomenkakun" eli sen ylimmän hääparin kakun, erilliselle telineelle, päälle laitoin sokerimassakuorrutteen ja puutarhasta keräsin muutaman ruiskaunokin. Tähän kakkuun nostin sitten kakunkoristeen. Näin ei koristeitakaan tarvinnut siirrellä mihinkään. Lisäksi tein juhliin voileipäkakun (ei kuvaa) ja pikkuleipiä, vastaavia kuin nämä täällä. Tosiaan, mieheni kuvasi nämä juhlat (ikäänkuin häälahjaksi), joten nämäkin kuvat ovat hänen ottamiaan. Kiitos siis hänelle.

Minä hänen
kanssaan kuljen.

Vaikka maailmojen
ääriin minä hänen
rinnallaan
matkaani taitan.

Hän on minulle siivet,
hän on minun valoni.

Häntä minä iäti
rakkaudellani kannan.

Onnea ja menestystä hääparille sekä onnittelut myös pienelle miehelle hienosta nimestä näin "hiukan" myöhästyneenä!