Tässä vielä pari joulumuistamista, kun tuli näitä kuviakin otettua:) Tämä hopeanhohtoinen purnukka on täytetty suosikkiherkullani; rommisuklaapalloilla. Tällä kertaa en tehnyt oman ohjeeni mukaan, vaan hain vinkkiä eri blogeista, ainakin Mansikkamäen Ebeltä. Nämä on valmistettu suklaakakkupohjan lopuista, jotka on murusteltu tasaiseksi. joukkoon lisäsin pari ruokalusikallista appelsiinituorejuustoa, saman verran tummaa rommia sekä puoli levyä maitosuklaata sulatettuna. Hetkeksi massa jääkaappiin ja sitten pyöritellään palloiksi. Valmiit pallot voi vielä pyöritellä kaakaojauheessa, nonparelleissa, kookoshiutaleissa jne. Näissä käytin suklaaströsseleitä.
Tämä hedelmäkakku lähti joulupukin matkaan aattoiltana. Ohje on helppo ja hyvin perinteinen, mutta voin se tänne lisäillä, jos se kiinnostaa. Kakun päällä olevat sokerikellot tein Mestari Aleniuksen kakkuklassikot-kirjan ohjeiden mukaisesti. Tuli innostus kokeilla ja taidanpa tehdä toistekin, sen verran nättejä niistä tuli.
Eiköhän tämä joulujutuista jo riitäkin, lähdemme maalle uudenvuoden viettoon ja leipomisiin sitten ensi vuoden puolella uudelleen! Toivottelenkin jo kaikille lukijoille
Heipähei ja anteeksi päivitystaukoni. On ollut olevinaan vähän joulukiireitä.. Tässä kuitenkin viime viikonlopun ja tämän viikon kakkusaldo. Ensimmäisenä Turtleskakkuja lauantain syntymäpäiville. Kakut ovat noin 12 henkilön, välissä toiveesta mansikkamousse. Kuvat maalattu marsipaanille ja vispikermalla on reunat pursoteltu. Kuvista ei tullut keskenään ihan samannököisiä, mutta eipä se kai makuun vaikuta:)
Maanataiaamuna lähti merkkipäivän kunniaksi tämän näköinen kakku, päivänsankarin työkavereille tarjottavaksi. Täytteeksi toivottiin jotain raikasta ja päälle jotain muuta kuin kermaa. Ihan "perus"kakkua koristeluidenkin suhteen. Kakku on laskettu 50 henkilölle. Täytteenä vadelmalla maustettu persikkarahkatäyte, päällä marsipaani sekä pursotukset kevytvispikermalla.
Ja huomiseksi kyseltiin käpykakkuja ja minähän toki toteutin. Kaksi samanlaista siis, tumma pohja, diplomaattikreemi sekä vadelmahillo välissä, suklaakreemi eristeenä ja suklaamarsipaani päällä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan NIIN maukasta:) Kooltaan nämä ovat 12 henkilölle.
Siinäpä nämä kakkurintamalta, laitan vielä myöhemmin vähän muuta leivontaan liittyvää. Nyt täytyy lopettaa tämä näppiksen naputtelu, että tuo ukkokulta saa nukutuksi, joutuu toinen lähtemään yöllä lumitöihin..:( ... hiukan etuajassa toivottelen:
Pienen hiljaiselon jälkeen päätin sormet jo syyhyten kunnostautua ja leipoa joulupiparit alusta alkaen itse. Tähän ei mitenkään vaikuttanut se, että piparkakkutaikina on aikas hyvää napistettuna salaa jääkaapilta ;) Lapsena se ainakin oli ihan parhaita joulunalus hetkiä kun hiivittiin siskon kanssa kellarille taikinavarkaisiin. Ohjeen nappasin täältä.
Pikeerin kanssa otin kontaktia ensimmäistä kertaa näin itsekseni. Ihan syötäviä niistä ainakin tuli. Piparkakut ovatkin näemmä ollut päivän teema toisaallakin, no laitetaan omakin tönö tähän näkyville.. Väittäisin luonnossa näyttävän himpun verran paremmalta mutta taitaa muuten olla ensimmäinen mökkini että menköön nyt.. Onhan se sympaattinen jos ei muuta :D
Kissaihmisiä kun tässä ollaan niin pitihän nämä muotit kotiuttaa, Kodinykkösiltä kuin myös tuo sydänpiparien muotti. Kissuleiden myötä leipomusten täyteistä joulunodotusta kaikille!
En oikein ole koskaan ollut piparkakkutaikinan kanssa sinut, joten piparkakkutaloni ovat aina olleet sellaisia, että suurimmat mokat on peitetty tomusokerihuntuun. Taidanpa tästä eteenkin päin jättää talojen teon sen paremmin osaaville. Vaikkapa noille omille pojille, niiltä kun näytti syntyvän mainion näköisiä taloja:D
Tämä ensimmäinen mökki on vanhemman pojan (9 v.) käsialaa ja se on gluteenittomasta taikinasta tehty, siksi noin vaalea väriltään. Koristelut on tehty tomusokerikuorrutteella, kun pikeeriä ei poika voinut kananmuna-allergiansa takia käyttää. Pikeeri on kyllä mielestäni huomattavasti parempaa käyttää, kun perinteinen kuorrute.
Poika halusi tehdä jääpuikkoja räystäisiin ja hauskaa noilla ainakin oli, kun huomasivat, että sokerikuorrutteesta saa venyviä jääpuikkoja;) Poika innostuikin sitten tekemään vaaleanpunaisia rimpsuja noihin pitkiin sivuihin.
Tässä sitten nuoremman pojan (4 v.) taideteos. Hän on kyllä varmakätinen poika, toiselle pojalle kaivelin välineitä valmiiksi koristelua varten, niin tämän oli jo päätyikkunat pursotellut :D Ja hienosti pysyi pursotinpussi nelivuotiaankin kädessä, jääpuikkoja myöten piti kaikki askarrella - kieli keskellä suuta.
Äidin mieleen olivat nuo possut vihreät rusetit kaulassa:) Tähän tämä postaus olisi varmaan hyvä lopettaa, mutta jos nyt kuitenkin nuo omat räpellykset tähän perään. Isompi talo meni 9-vuotiaamme hyvän ystävän kotiin ja pienempiä valmistui useampi, odottamaan joulupukin konttiin pääsyä.
Siinä nyt on nuokin täällä nähtävillä, harjoittelua ja aikaa/paneutumista vaativat vielä, harjoitukset jatkukoon:) Taidanpa painua takaisin keittiöön jatkamaan, en tiedä kuka sen taas on noin sotkenutkin...
Itsenäisyyspäiväksi toivottiin suklaakakkua. Tässä kakussa on mango-passionmousse täytteenä ja suklaalla kuorrutettu, kuten nyt varmasti voi päätelläkin:) Koristeeksi yritin askarrella joulutähteä muistuttavan kukkasen.
Ystäväni tyttö kastettiin eilen ja minulla oli kunnia tehdä ristiäisiin kakut. Toiveena oli jotain tyttömäistä täytekakkuun ja liha- sekä kalavoileipäkakut. Vieraita oli tulossa n. 30 henkeä. Halusin tehdä kerroskakun ja oli myös välttämättä päästävä tekemään rimpsuja reunoille:) Olisi vaan pitänyt tehdä kaksi kerrosta rimpsuihin, mutta ensi kerralla sitten. Kakussa on vadelmamousse välissä ja vadelma-aromilla maustettu sokerikreemi eristeenä. Tein vaihteeksi päällisen ja koristeet kaikki sokerimassasta. Vaaleanpunainen massa vain oli niin pehmeää, että itku meinasi päästä kun sen kanssa taistelin.
Voileipäkakkuihin tein taas täytteet mutu-tuntumalla, niitä kun on muutama tullut joskus töissä tehtyä. Täytyy yrittää syventyä joskus sen verran, että saisin kirjoitettua teille vähän määriä ylös. Kakut on kasattu tällä kertaa kaupan leipävalikoimaan turvautuen. Vanhempi pikkusiskoistani jeesasi koristeluissa, että ehdin ajoissa matkaan. Juhlat kun pidettiin "suuressa kaupungissa" 70 km:n päässä.
Kalaisa versio...
...ja lihaversio
Kakut saatiin kunnialla juhlapaikalle ja pöytään asti:) Kiitokset vielä äidilleni, joka lupautui mukaan "kakunkannattelijaksi", kun eihän tuo täytekakku mihinkään kupuun sopinut... Laitoimme salin valmiiksi, katoimme pöydän ja keitimme kahvit, loput jäivät sitten juhlaväen huoleksi.
Onnea vielä tuoreille vanhemmille sekä Inka Katriinalle kauniista nimestä<3
