torstai 27. lokakuuta 2011

Ruisleipää

Löysin vahingossa tieni Isoäidin reseptillä-blogiin, josta löytyi kiinnostavia perinnereseptejä. Niistä innostuneena kaivoin itsekin vanhan perintökeittokirjani esille. Ohjeita lukiessani päätin, että nyt ovat ilmat viilenneet jo sen verran, että voisin aloitella talvikauden leivontajuttuja. Ruisleivällä ja karjalanpirakoilla aloitinkin sitten, parhaita herkkuja! Tällä kertaa sain anopin avuksi leivontaan. Ruisleivän valmistusniksejä olen häneltä kaivannutkin, Hän itse kun tekee aivan mahtavan hyvää ruisleipää.

Ruisleivän juuren kaivoin pari päivää sitten pakasteesta sulamaan ja tiistaina laitoin taikinan tulemaan. Eilen oli juuri sitten lähtenyt kivasti happanemaan, joten leipää pääsi leipomaan. Anoppi neuvoi omia niksejään taikinan vastaamisen ja mykyjen tekemisen suhteen. Monta uutta asiaa taas tuli opittua tiellä kohti täydellistä ruisleipää, mm. taikinan vahvuudesta. Hiukan jäi minun taikinani kevyesti hapatetuksi, mutta se korjaantunee sitten ensi kerralla. Maku oli kuitenkin hyvä ja sehän lienee pääasia:) Tällä kertaa paistoimme leivät vielä sähköunissa, eikä niistä tule mitään verrattuna leivinuunissa paistettuihin. Tämän talon leivinuunia en ole vielä kokeillut lämmittää, kun toukokuussa vasta tänne muutimme. Kesä oli lämmittämättäkin riittävän kuuma:) Uuniin tutustuminen onkin seuraavaksi ohjelmassa. Ehkä anopin vinkit ovat siihenkin tarpeen, hänellä on kuitenkin tämän talon uunista jo lähes parinkymmenen vuoden paistokokemus. Viimeksi olen ruisleivän teosta kirjoitellut täällä. Heti huomasin yhden kohdan, jonka tein tällä kertaa eri tavalla. Suolan lisäys suoritettiin vasta taikinantekovaiheessa, raskiin sitä ei laitettu. Tässä tämänkertaisista tuotoksista kuvaa.


Koska asumme nykyisin täällä miehen kotitilalla, rauhassa maalla, on ollut mukavaa kun on saanut tehdä omilla pelloilla kasvatetusta rukiista leipää ja piirakoita. Tällä kertaa en karjalanpiirakoita näköjään huomannut kuvata, mutta leivonta jatkuu, jospa seuraavalla kerralla kuvaa ohjeen kera. Nyt tähän perään mainospätkä:

Oletko innokas ruisleivän leipoja tai maistuuko ruispuuro? Myymme omaa täysjyväruisjauhoa suoraan tilalta. Jauho on kivimyllyllä paikan päällä jauhettua ja soveltuu oikein hyvin leivän leivontaan, ruispuuroon, sämpylätaikinan sekaan tai vaikkapa kalojen leivitykseen tai mustikkarättänän valmistukseen. Jauhot eivät sisällä jauhoparanteita. Ota omat astiat mukaan tai osta kilon pusseissa.
Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä blogissa näkyvään sähköpostiosoiteeseen tai kommentoimalla tähän postaukseen. 

Heppakakku lll

Emilialle lähti juhlapäivän kunniaksi heppakakku, taitaa olla jo numero 3, tämä heppa. Täytteenä tässä kakussa on aina yhtä herkullinen vadelma-mansikkamousse. Pohjana perus-vaalea. Pinta on sokerimassaa, sokerikreemillä pursottelin harjan. Ruskeaa elintarvikeväriä oli niin vähänlaisesti, että laitoin sekaan pronssia säihkettä luomaan. Kuvassa tuo pronssinen kimallus kyllä näkyy aika rumasti, salamavalo saa sen näyttämään tosi kiiltävältä..:( Aina olisi oppimista tuossa valokuvaamisen ihmeellisessä maailmassa. Iltahämärässä en saa millään nättejä kuvia.


Onnea Emilialle 7-vuotispäivänä!

maanantai 24. lokakuuta 2011

Marenki-omenapiiras

Tänä syksynä on tullut talkoomiehille ynnä muille kahvipöytään istujille leivottua omenapiirakka jos toinenkin. Tässä eräs kokeilu, joka oli kyllä kahvittelijoiden mielestä hyvää, kun taas omasta mielestä jokseenkin imelää. Tämä kakku oli lehtileikkeestä, jossa oli muutama amerikkalaistyylinen piirakkaohje. Koska omat kanat ovat munineet niin hyvin, yritin löytää munille käyttöä ja tähän piirakkaan laitettiin päälle marenki. Siinäpä syy tähän kokeiluun. Ohje oli amerikkalaiseen tyyliin "runsas", joten hiukan sovelsin. Alla kuitenkin alkuperäinen, sulkeissa omat muutokset.


Marenki-omenapiiras
4-6 hengelle

Taikina:
150   g    voita (laktoositon sunnuntai-margariini)
3,5   dl    vehnäjauhoja
1     rkl    tomusokeria
1     rkl    kylmää vettä
Täyte:
750  g    omenoita   (n. 300 g)
2      dl    sokeria    (n. 1 dl, silti liikaa)
0,5  rkl    kanelia    (vähensin myös)
0,5  rkl    calvadosta
Marenki:
6             munanvalkuaista   (3 munanvalkuaista)
9     rkl    sokeria   (4 rkl sokeria)

Nypi sormin rasva, jauhot ja sokeri murumaiseksi seokseksi. Lisää vesi ja sekoita nopeasti taikinaksi. Laita jääkaappiin noin tunniksi. Kuori omenat ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi. Kääntele sokerin, kanelin ja calvadosin seoksessa. Kauli taikina ohueksi levyksi ja levitä vuoan pohjalle. Pistele haarukalla ja esikypsennä 225-asteisessa uunissa 10 min. Kaada täyte vuokaan ja jatka paistamista n. 25 min. kunnes omenat ovat vähän pehmenneet. Ota piiras jäähtymään. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi, lisää varovasti sokeri ja levitä seos piirakan päälle. Paista 250 asteessa niin kauan, että pinta ruskistuu. Tarjoile haaleana.


Omana mielipiteenä voisin sanoa, että täytteiden määrä kuulosti jo ohjetta lukeissa aika reilulta, siksi pienensin ne jo tehdessä. Makeutta oli silti liikaa. Piirakasta söi kahdeksan henkeä, eikä kukaan ainakaan maininnut, että pala olisi ollut liian pieni..;) Ohjeessa mainittiin piirakan riittävän 4-6 hengelle. Itse tein piiraan Pyrexin pyöreään lasivuokaan (halk. 27 cm) ja yksi neljännes piirakasta omalla lautasella tuntuisi aika järeältä annokselta:) ..Mutta kukin makunsa mukaan!

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Ristiäiskoriste pojalle

En yleensä juuri tee pelkkiä koristeita, mutta tässä kuitenkin erään pikkupojan ensimmäisiin juhliin mennyt ristiäiskakun koriste. Sininen sokerimassa oli aika kuivaa, mutta mikrossa hiukan lämmittämällä sain massan sen verran pehmenemään, että koristeen teko onnistui. Alusta, lehdet, kukat ja vauvan pää ovat marsipaania, muut osat sokerimassaa.


Päivitysjärjestys on tainnut mennä minulla hiukan sekaisin, tämä taisi olla jo syyskuun puolivälin tienoilla tehty, mutta kuitenkin. Nyt vasta saan näitä koneelle, kun puutarhatyöt alkavat olemaan tehtyinä ja kellari herkkuja täynnä:)

perjantai 21. lokakuuta 2011

Banaanikakku, munaton ja maidoton ohje

Poika on monesti toivonut saada tehdä banaanikakkua, ja on tehnytkin, vaikkei ole itse sitä voinut syödä. Nyt otimme pojan kanssa vihdoin härkää sarvista ja muuntelimme ohjeen munattomaksi. Maidotonkin siitä tuli, samalla. Muutaman vähemmän onnistuneen kokeilun jälkeen ohjeesta tuli oikein hyvä, joten kirjoitan sen tänne muidenkin testattavaksi. Tämä on pieni ohje, jos teet isommalle väkimäärälle, tuplaa ohjeen aineet. Suosittelisin kuitenkin paistamaan tämän kohtalaisen pienissä vuoissa, itse yhden version pilasimme laittamalla isompaan vuokaan, eikä kakku kypsynyt tasaisesti.


Banaanikakku (munaton, maidoton)
(8-10 palaa)

150   g   sunnuntai maidotonta margariinia
1,25 dl   sokeria
1            (tummunut) banaani
4      dl   vehnäjauhoja
1      tl     leivinjauhetta
ripaus    suolaa
1      tl     kanelia
0,5  dl    kuumaa vettä

Sekoita pehmeä margariini ja sokeri esim. puuhaarukalla keskenään. Soseuta banaani haarukalla ja lisää seokseen.  Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää veden kanssa vuorotellen taikinaan. Voitele halk. 20 cm:n vuoka ja kaada taikina siihen. Tasoita pinta. Paista kakku 175 asteessa 30-40 min, tai niin kauan kunnes tikkuun ei jää kypsyyttä kokeillessa taikinaa. (kakku jää hiukan tahmeaksi, vaikka onkin kypsä!) Anna levätä vuoassa hetken ennen kumoamista.

Kuorruta jäähtyneenä halutessasi sokerikuorrutteella. Itse värjäsimme kuorrutteen keltaiseksi. Koristele nonparelleilla tms.






Tätä kakkua meillä tullaan tekemään paljon jatkossakin. Joskus epäilen, että pojat jättävät banaanit kaapista syömättä ihan vaan sen takia, että voivat sitten tulla näyttämään;
"Äiti hei, kaapissa oli tämmönen jo mustunut banaani, pitäisköhän tästä leipoa sitä banaanikakkua..? Eikä sun tarvi, kyllä me voidaan tehdä..!"

torstai 20. lokakuuta 2011

Ristiäistarjoilut

Nämä kakut menivät pienen prinsessan kastejuhlaan. Toiveena äidillä oli teemaltaan samankaltainen kakku, kuin Kinuskikissan Peukaloisen ristiäiskakku. Järki ei kuitenkaan riittänyt keksimään, miten toteutan sen tyttömäisenä, joten otin puhelun tilaajalle ja sovimme sitten, että koristeeksi laitetaan tyttövauva kukkaan nukkumaan. Täytteeksi tähän kakkuun tuli vaniljakerma, mansikoita ja omatekoista omena-vaniljahilloa. Vaniljakreemi eristeeksi pinnalle ja sokerimassa päälle. Koristeet myös sokerimassaa, reunoilla perinteinen kermapursotus.


Juhliin lähti suolaiseksi tarjottavaksi kinkkuvoileipäkakku. Täytteeksi tähän sekoittelin ainakin maustamatonta sulatejuustoa, ruohosipulituorejuustoa, kinkkukuutioita, paprikaa ja sinappista kurkkusalaattia. (itse tehtyä) Pinta on kuorrutettu tuorejuusto-ranskankerma-margariiniseoksella. Leivät on tällä kertaa kaupan viipaleleipiä, itse oli tarkoitus nekin leipoa, mutta flunssa vei selkävoiton tässä asiassa.


Tapahtunut on suuri hetki, kun päättyi haikaran pitkä retki.
Syliin kahden onnellisen, antoi tytön suloisen.
 
Onnittelut prinsessalle ja vanhemmille!


tiistai 18. lokakuuta 2011

Hääparin kakku


Pirita ja Simo viettivät elokuussa häitään, johon lupauduin keittiöön avuksi. Lisäksi minulta pyydettiin hääparille kakku. Kakku toimi "koristeena", varsinaiset hääkakut morsian valmisti itse. Kakkuun tein pohjan red velvet cake-ohjeella, mutta en saanut pohjasta niin näyttävän punaista, kuin olisin halunnut:( Täytteenä oli vanilja-voikreemi. Pinta on kaupasta ostettua sokerimassaa, joka oli kyllä aika pehmeää. Mustat koristelut on tehty kick-karkkipatukoista, todella hyvän makuinen ja miellyttävä aine käsitellä. Käytän kyllä toistekin:) Spritsaukset eivät oikein sujuneet, kyllä harmittaa olla vajaakätinen. Mutta nimistä nyt sentään saa selvää..;)
 
 
 
Tein myös amorin pikkuleipiä (niitä pyöreitä, joissa on sydämen muotoinen kolo, josta hillo kurkistaa) mutta en tietenkään huomannut kuvata niitä. Kiitokset pikkuleipien kohdalla siskolleni, joka tuli kaulimaan taikinalevyt, kun ei oma käsi antanut myöten.

Onnittelut vielä jälkikäteen Piritalle ja Simolle!

Sinä olet minun pykäläni,
naula jossa riipun.
Ja minä olen sinun rakas reppusi
välttämätön taakkasi tällä vaelluksella -
eväät ja tuulensuoja.
                                         (M.Kilpi)