tiistai 28. syyskuuta 2010

Keijukakkua keijukaistytölle

Vanhimman poikani paras ystävä täytti 11 vuotta ja sain kunnian tehdä hänelle kakun. Toiveita kysellessäni sain vastauksen, että prinsessa- tai keijuaihe ja vaaleanpunaista. No, mikäs sen mieluisampaa. Korvatulehdusta potien, kuumeisena ja päänsärkyisenä saa näköjään kaikenlaista luovaa aikaiseksi, kun ei kerran nukkumaankaan pysty. Joten pitkän äherryksen tuloksena sain valmiiksi jotain, mitä itse epäilin seuraavana päivänä kuumehoureeksi, ennen kuin tarkastin tehdyn koristeen olemassaolon. 

En ole koskaan oikein käsittänyt, miten esimerkiksi Neiti Näpertäjä; Stina saa marsipaanin taipumaan niin käsittämättömän upeiksi koristeiksi ja ajatellut, että minulle se ei ole mahdollista. Tähän koristeeseen olen kyllä jo senkin vuoksi enemmän kuin tyytyväinen. (Hamosen alla vielä tuorekelmua tukena)


Tämännäköisen keijukaisen sain aikaiseksi ja alla olevassa kuvassa keiju on saanut jo kakunkin alleen. Kakku sisältää vaalean pohjan lisäksi omena-vanilla-valkosuklaatäytteen. Sokerikreemi on maustettu vaniljalla ja päällä on hennon vaaleanpunainen sokerimassa. Lehdet ja kukat ovat sokerimassan ja marsipaanin sekoitusta. Teksti on kirjoitettu ruokaöljytippaan sekoitetulla elintarvikevärillä. Kakun alareuna on tomutettu samalla jauhemaisella värillä.


Vielä kerran suurensuuret onnittelut Suskille!

2 kommenttia:

  1. Oi miten kaunis keiju, olet kyllä onnistunut napaamaan tunnelman keveydestä ja hauraudesta, ihana...

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Olin itsekin aamulla hämmästynyt, mitä sitä illalla saikaan aikaan;)

    VastaaPoista